Digitalisaatio ja kiertotalous löivät kättä tutkimusprojektien tulosseminaarissa

VTT:n ja Tampereen yliopiston yhteisten Data to wisdom – ja SmartAdvantage -tutkimusprojektien tulosseminaari 24.1.2019 toi yhteen kiertotalouden ja digitalisaation osaajia sekä yrityksistä että tutkimusorganisaatioista. SmartAdvantage-projekti on ollut tiiviissä yritysyhteistyössä rakentamassa uusia digitaalisia palveluita ja tuotanto-omaisuuden hallinnan malleja. Data to wisdom -projekti on puolestaan keskittynyt kiertotalouden liiketoimintamallien edistämiseen, erityisesti tietovirtojen näkökulmasta. Projektit kietoutuivat hienolla tavalla yhteen, sillä molemmissa projekteissa keskiössä on ollut datan jalostaminen uusien liiketoimintamallien käyttöönottamiseksi. Lisäksi, tuotanto-omaisuuden hallinnalla on keskeinen rooli kiertotalouden mahdollistaja.

Sitran Jyri Arponen piti tilaisuuden key note -puheenvuoron digitalisaatiosta kiertotalouden kestävien liiketoimintamallien mahdollistajana ja kannusti myös pk-sektoria tarttumaan uusiin kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Projekteille ominaista on ollut tiivis ja hedelmällinen yritysyhteistyö, josta yritysten edustajat esittelivät päivän aikana joukon kiinnostavia esimerkkejä. Ensimmäisessä osuudessa kuultiin Solitan, UPM:n, Fortumin ja BMH Technologyn esimerkkejä kiertotalouden merkityksestä, digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista ja kiertotalousosaamiseen pohjautuvan liiketoiminnan kehittämisestä. Toisessa osuudessa SWD, Delete, Pesmel ja Huurre kertoivat uusiin teknologioihin pohjautuvista ratkaisuista sekä digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämisestä. VTT:n johtava tutkija Maria Antikainen toi päivän päätteeksi terveiset SHARE-tutkimusprojektilta ja kertoi jakamistalouden hyödyistä teollisuudelle.

Lisätietoa projektien tuloksista on saatavilla projektien www-sivuilla: https://www.vtt.fi/sites/smartadvantage ja https://www.vtt.fi/sites/datatowisdom/.

 

Digitaalisuus mahdollistaa kiertotalouden kestävät liiketoimintamallit

Sitran Jyri Arponen aloitti päivän kertomalla työkalupakista kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Arposen esittelemä Circular Economy Playbook -julkaisu tarjoaa suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille perusteluja ja esimerkkejä kiertotalouteen siirtymisestä. Myös pk-sektorilla on mahdollisuus lähteä vahvasti kiertotalouteen. Arponen painotti asiakaskeskeisyyttä – ei ole enää ”myyntimiehen etuoikeus” olla asiakkaan kanssa vaan asiakkaan tulee olla läsnä kaikissa toiminnoissa. Kiertotaloudelle perustan muodostavat uudet liiketoimintamallit, digitalisaatio ja asiakaslähtöisyys.

 

Digitaaliset alustat ja materiaalikierrot

Solitan Antti Brunni kertoi digitaalisista alustoista materiaalikiertojen tukena. Vaikka kvartaalitalous tuo omia haasteitaan, Brunni kertoi kvartaalitalouden olevan jopa nopeuttava tekijänä heikkolaatuisten prosessien optimoinnissa. Keskeistä on tehdä niitä asioita, jotka ovat yritysten kehitysagendalla. Brunni painotti myös ihmisen asettamista keskiöön suunnittelussa – sen ymmärtäminen mistä arvo syntyy on kehittämisessä olennaista. Asiakasarvon tuottaminen edellyttää laajan kokonaisuuden hallintaa, jossa on mukana järjestelmiin ja prosesseihin, organisaatioon, liiketoimintamalleihin sekä asiakaskokemuksen kehittämiseen liittyviä näkökulmia.

Data, kiertotalous ja kunnossapito

UPM:n Tero Junkkari toi esityksellään esille näkökulmia datan hyödyntämiseen kiertotaloutta tukevassa kunnossapidossa. Junkkari painotti, että digitalisaation tulee olla tavoitteellista. Kunnossapidon tehtävä on tukea tuotannon tehokkuutta, kustannustehokkuutta ja laadun hallintaa. Data tarjoaa mahdollisuuden kehittää toimintaa resurssitehokkaampaan suuntaan sekä toimii avaavana voimana isojen yritysten siiloutumisen välttämisessä. Junkkari painotti, että UPM pyrkii business analytics -puolella kehittämään ennakoitavuutta ja edistämään avointa innovaatioita sisällön tuottamiseksi nyt kehitettävissä alustoissa.

Muuttuvat energiajärjestelmät

Fortumin Tuomas Paloviita käsitteli miten globaalit megatrendit muokkaavat energiasektoria ja kertoi kaupunkien ja kuntien ekosysteemien kehityksen mahdollistajista ja esteistä. Paloviita painotti, että tulevien energiajärjestelmien ratkaisujen kehittämisessä on oleellista hallita kokonaisuus, joka muodostuu tuotannosta, jakelusta ja kulutuksesta.

 

Jätteenkäsittelyn teknologiat ja palvelut globaaleilla markkinoilla

BMH Technologyn osalta esityksen pitivät BMH:n kanssa Data to wisdom -projektissa yhteistyötä tehneet Tampereen yliopiston Tuomas Ahola ja Matias Ståhle. Ahola kertoi, että BMH:lla on ollut tavoitteena ymmärtää aiempaa tarkemmin kiertotalouden globaaleja mahdollisuuksia. BMH:n kannalta on olennaista ymmärtää alueelliset erot ja markkinakohtaiset piirteet asiakasarvon synnyttämiseksi. BMH tarkastelee avoimesti uusia liiketoimintamalleja ja on kiinnittänyt huomionsa erityisesti elinkaaripalveluiden kehittämiseen ja sitä tukevaan tehokkaaseen datan hyödyntämiseen.

Kohti asiakasarvopohjaista liiketoimintaa

Deleten Markku Salminen kertoi transformaatiosta digitaaliseen liiketoimintaan. Delete pyrkii yhteistyössä asiakkaidensa kanssa siirtymään resurssipohjaisesta liiketoiminnasta asiakasarvopohjaiseen liiketoimintaan. Digitaalisen palvelutarjoaman kehitystyö tapahtuu projekteissa, joista esimerkkeinä Salminen käsitteli purkutyömaan turvallisuuden kehittämistä UWB-teknologialla, ennakoivan prosessipuhdistuksen kehittämistä sekä ennakoivaa erotinhuoltoa.

Palveluliiketoiminnan digitalisointi

Tuomas Vuorenmaa Pesmeliltä kävi läpi digitalisaatioon liittyviä tavoitteita ja Pesmelin tilannekuvaa digitaalisten teknologioiden hyödyntämisen osalta. Pesmelin tavoitteena on synnyttää uutta asiakasarvoa sekä tehostaa sisäisesti toimintaansa uusilla työkaluilla. Läpinäkyvyyden lisääminen, syvemmän ymmärryksen muodostaminen laitteista, kunnossapitotarpeiden ja poikkeustilanteiden ennakoitavuuden parantaminen sekä uudet helppokäyttöiset palvelut korostuvat Pesmelin kehitystyössä. Vuorenmaa kertoi, että uusien palveluiden kehittämisen kannalta tuotetiedon hallinta ja saatavuus näyttelee isoa roolia ja Pesmel onkin lähtenyt taustajärjestelmähankkeella muodostamaan vahvaa perustaa digitaaliselle palveluliiketoiminnalle.

Älykäs jäähdytys ja lämmöntuotto

Jukka Hellman (Huurre) kertoi Huurteen tavoitteesta olla johtava CO2-teknologian ja olosuhdeautomaation kehittäjä. Huurteen palvelut on liiketoimintoina jaettuna huoltopalveluihin ja olosuhdeautomaatioon, mahdollistaen tarjoaman myös muiden toimittamiin järjestelmiin. Huurre on kehittänyt iTOP-järjestelmäänsä ja palveluita asiakashyödyt edellä, mahdollistaen myös avoimet rajapinnat. Tekoälyn ja koneoppimisen esiinmarssin odotetaan mahdollistavan manuaalisten töiden automatisointia ja ilmiöiden tunnistamisen ja implementoinnin. Pyrkimyksenä on asiakkaan kannalta minimoida elinjaksokustannuksia energiatehokkuuden ja ylläpitokustannusten hyvällä hallinnalla.

X
X